Katollinen kirkko

Ei, ei tässä ole kirjoitusvirhettä. En puhu Katolisesta, vaan katollisesta kirkosta. Onko sellaisiakin?

Tietenkin on!

Meidän oloissamme katto ja seinätkin ovat hyvinkin tarpeen. Emme voi useinkaan kokoontua puitten varjoon tai taivasalle. Sana taivasalle muuttuu mielenkiintoiseksi, kun kirjoittaa sanan isolla alkukirjaimella Taivasalle!

Elävän kirkon/ seurakunnan tulee kokoontua Taivasalle, kuuntelemaan Taivasta, Taivaan mielipiteitä, Taivaan äänenpainoja. Jeesus tuli alas maailmaan näyttämään meille Taivaan merkit eli Jumalan kuninkuuden salaisuudet. Niiden edessä joutui saatana väistymään…ja joutuu edelleenkin.

Jeesus julisti kuninkaan valtakunnan sanomaa, joka hoiti koko ihmisen eli hengen, sielun ja ruumiin hyvinvoinnin. Avoimen Taivaan alla on ihmisen hyvä olla. Muistathan ne neljä kaveria, jotka rikkoivat Jeesuksen kodin katon saadakseen ystävänsä Jeesuksen hoitoon! Joskus meidän on rikottava kattoja, henkisiä ja hengellisiä, jotta pääsemme Jeesuksen jalkojen juureen.

Mikä on tärkeämpää, pysyä perinteissä, jotka ovat Jeesusta tärkeämpiä vai heittää mätien perinteiden lautoja ulos, jotta voi pysyä lähellä Jeesusta?

Minun onneni on olla lähellä Jeesusta, Vapahtajaa, Parantajaa!

Homo Jeesus!?

Brasiliassa on tehty komedia homo- Jeesuksesta. Se on suututtanut maan uskonnollisia piirejä. Brasiliahan on yksi maailman uskovaisimpia ja uskonnollisimpia maita. Joten en ihmettele!

Mitenkähän filmiin suhtauduttaisiin Suomessa?

Pride- liike on maailmalla, Suomessakin kasvanut vauhdilla. Myös kirkoissa. Joitain hajanaisia vastaääniä kuuluu, mutta nekin hiljenevät tai hiljennetään. Aihepiiri on kovin herkkä, ollaanhan ihmisoikeuksien reviirillä.

Mutta elokuva Jeesuksesta homona?! Onkohan seuraava elokuva apostoleista homoyhteisönä?

Jo tämän blogin kirjoittamisessa on riski, koska vähintään rivien välistä voi aistia ihmettelyni ja erimielisyyteni ko filmin suhteen. Kaikki sallivassa yhteiskunnasa vallitsee ns taiteilijan ja taiteen vapaus. Erityisesti Pride- alue on hyvin herkkä ja nauttii suuren yleisön suojelua.

Mutta jos nyt olen hiljaa, saan vaieta loppuikäni. Liityn siihen brassiuskovien joukkoon, jota ko filmi loukkaa. Elokuvalle ei löydy perusteita Raamatusta! Mielestäni filmi on tarkoituksenhakuinen ja ajaa asiaa, jolle Raamattu ei anna perusteita.

Aikaamme kuvaa sekin, että tämä blogikin on kirjoitettava sormi keskellä suuta, että voimakas Pride- yhteisö ei nostaisi syytteitä. On syytä korostaa sitä, että Raamattu ei anna Jeesuksen homoudelle perusteita. Tällainen vääristely on selvästi harkittu tapa kuvata Jeesusta määrättyyn ajatteluun sopivalla tavalla.

Jeesus on Jeesus, Jumalan Poika, Vapahtaja. Hän tuli pelastamaan ihmiset takaisin Jumalan yhteyteen. Siinä yhteydessä Jumala näyttää, miten tulee elää ihmisenä, miehenä ja naisena.

Ikuisen neitsyt Marian palvonta on suurta harhaa

Uskon vakaasti, että Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä ja vietti ensimmäiset kuukautensa NEITSYT Marian kohdussa. Arvostan Joosefia, joka joutui/ sai vierestä seurata tätä ihmettä. Moni mies olisi hylännyt kihlattunsa. Joosefkin sitä harkitsi, mutta Herra puuttui peliin ja ilmoitti enkelinsä kautta maailman historiaa muuttavan totuuden neitsyen Pojasta.

KIITOS JOOSEF, VELJENI!

Mutta ei Joosefin tarvinnut olla koko ikäänsä neitsyen kanssa aviossa. Onneksi! Kyllä Jumala, Luoja tajusi miehen luonnolliset tarpeet. Jeesus sai veljiä ja sisaria ihan luonnollisen rakastelun hedelmänä.

Tämä ikuisen neitsyt Marian oppi ja palvonta on vaarallista. Toki kunnioitamme Mariaa Jeesuksen äitinä. Ei ollut hänelle helppoa seisoa esikoispoikansa ristin juurella katsomassa lapsensa hirvittävää kuolemaa. Mutta emme rukoile häntä, saati palvo häntä. Hän ei ole meidän välimiehemme, Jeesus on.

Yleensäkin pyhimysten palvonta ja rukoilu ei ole raamatullista. Ihmettelen, että monet kristilliset kirkot ovat lähteneet katolisen kirkon Maria- kultin perään. Yksi sen vaarallisista seurauksista on kieroutunut seksuaalisuus. Kuinka monta katolisen kirkon pappia on pedofiilejä? Kuinka monessa luostarissa lojuu luurankoja kaapissa. Hyväksikäytettyjen lasten luita! Herra yksin tietää tarkan luvun. Mekin tiedämme jotain ja jo se pelottaa.

Maria, kiitos että suostuit kantamaan Jeesus- lasta! Ilman sinua ja Jeesusta meidän joulumme olisi pelkkää tonttuleikkiä. Kiitos uskollisuudesta Jumalaa kohtaan. Ja myös uskollisuudesta Joosefia kohtaan.

Vihapuheen oveluus

Oveluus on mm siinä, että synnistä puhuminen ja varoittaminen voidaan tulkita vihapuheeksi. Jo sana synti nostaa karvat pystyyn. Auta armias, jos joku uskaltaa tänä päivänä sanoa jotain asiaa/ tekoa synniksi.

Älä tuomitse! Kuka luulet olevasi? Oletko itse muka synnitön? Kaikkihan tekevät jotain syntiä! Jne. Tuttua juttua.

Niinpä vaikenemme. Kukin taaplatkoon tyylillään. Mitä muitten jutut minulle kuuluu! Ja kansa saa elää halujensa, jopa himojensa mukaan vapaudessa.

Miten uskovaisena voi olla hiljaa, kun näkee selvästi Raamatun ja elämän vastaisten asioitten hillittömän kasvun? Miten voi olla hiljaa, kun kirkkoihinkin hiipii Jumalan Sanan vastaisia asioita?

Pitääkö ns suvaitsevaisuuden nimissä vaieta?

EI!

Jos uskovat ovat hiljaa, niin kivet huutavat!

Kun näemme Jumalan Sanan vastaisia tekoja kirkossa, seurakunnassa, yhteiskunnassa, niin emme voi/ saa olla hiljaa, vaikka riski tulla tuomituksi vihapuheesta onkin suuri. Vihapuhe- lippu on helppo nostaa salkoon, kun joku uskaltaa varoittaa synnistä tai ylipäätään varoittaa mistään. Aina johonkuhun varoitus kolahtaa ja lippu liehuu.

Maailma tarvitsee omantunnon. Ihmiset tarvitsevat jonkun, joka varoittaa synnin seurauksista. Ihmisten täytyy saada tietää, että Jeesus kuoli juuri syntiemme tähden ja tarjoaa meille armoa, joka on ainoa lääke syntiä vastaan.

Puhe synnistä ja sen vaaroista ei olekaan silloin vihapuhetta, vaan se nousee rakkaudesta johdattaa lähimmäisemme meitä vihaavan saatanan leiristä sisälle Jumalan armon osallisuuteen. Jeesus on armopuhetta katuvalle!

Kirkot kompastuvat Ylpeyteensä

Pride- Ylpeys! En usko, että tuo sanavalinta on sattumaa. Ihminen on ylpeä luonnostaan. Ylpeä ihminen nostaa itsensä jalustalle. Ohi Luojansakin!

On toki oikeaakin ylpeyttä, sellaista, joka kyllä arvostaa itseänsä, mutta tuntee rajansa. Pride- liikkeen ylpeys on jotain muuta: se rikkoo rajoja ja nimenomaan niitä rajoja, jotka ihmisen Luoja on asettanut varjelemaan elämää ja sen jatkuvuutta.

Olen ylpeä, että olen mies. Arvostan mieheyttä, erilaisuutta naiseuteen nähden. Tekee hyvää olla välillä äijäporukassa hikisenä saunan lauteilla ja puhua äijien juttuja äijämurteella. Saa olla aidosti oma itsensä, siis monin tavoin alasti ilman pelkoa tai häpeää.

Mutta olen myös ylpeä siitä, että Jumala on luonut meille miehille upean partnerin, naisen, sopivasti erilaisen täydentämään elämää…ja yhdessä kanssamme jatkamaan sitä.

Aikamme Pride- liikkeen ylpeys on jotain muuta: rikastuttava perusero häivytetään pois, hämmennetään hämäräksi. Siinä on toki vipinää kaikissa väreissään, mutta se ei synnytä elämää. Mieheksi ja naiseksi luominen jatkoi ja jatkaa elämää!

Mutta takaisin otsikkoon: kirkot kompastuvat ylpeyteensä!

Väärennetyn sateenkaaren värit ovat tunkeutumassa kirkkoihin monin tavoin: lippuina, väreinä, mielikuvina, puheina, tekoina jne. Jumalan Sanalle uskolliset jo katselevat ovelle, pitäisikö ajoissa pujahtaa ulos. Sateenkaariliikkeen vähemmistö pitää sen verran kovaa ääntä, että muut äänet vaikenevat rinnalla. Ja kaikki ”Jumalan rakkauden” nimessä.

Kirkolle uskollisin väki alkaa tehdä omia johtopäätöksiään ja vähitellen lähtevät muihin seurakuntiin tai perustavat uusia kirkkoja, joissa pysytään Jumalan Sanalle uskollisena. Raamatulle uskollinen kirkkokansa odottaa piispoiltaan ja johtajiltaan selvää, Jumalan Sanasta nousevaa ääntä. Jos johtajat vaikenevat, lauma hajoaa. Lauma etsii ravintoa muualta.

Vai kuvittelevatko kirkot, että Pride- liike tulee olemaan heidän nöyrä ja uskollinen palvelijansa? Kirkko, älä unta näe!

Saatanalliset strategiat

Luodaan ensin niin paljon kaaosta, että tarvitaan vahva johtaja ottamaan sekaantuneet langat vahvoihin käsiin. Kun maailma on tarpeeksi kaoottinen, kuka hyvänsä kelpaa auttajaksi, kunhan on tarpeeksi vahva ja voimakas pistämään asiat järjestykseen.

Hajoita ja hallitse- konsti toimii edelleen, tosin sovellettuna: tehdään ensin maailma kaikin tavoin sekavaksi ja sitten lyödään pöytään ratkaisu ja ratkaisija, joka uskaltaa ja on tarpeeksi röyhkeä hoitamaan ihmiskunnan sähläykset. Siinä vaiheessa Jumala heitetään kevyesti yli laidan= Hänet jätetään sivuun, Hänen Sanansa jätetään huomiotta.

Antikristus astuu näyttämölle ongelmien ratkaisijana! Langennut ihmiskunta huutaa hurraata väärälle messiaalle!

Miksi Jumala sallii tämän tapahtua? Tähän minulla ei ole vastausta, mutta sen tiedän, että tietyn rajan jälkeen Hän puuttuu peliin. Lopullinen voitto ja ratkaisu on sittenkin ja lopulta Hänen!

Seurakunta: pysy hereillä, seuraa ajan merkkejä, pysy lähellä Herraa ja lähellä toisia uskovia, rukoile, pidä Sanan totuuksia esillä, kerro Jeesuksesta ja Hänen lopullisesta voitostaan. Tässä joitain neuvoja.

Ja ÄLÄ PELKÄÄ, sillä Jumala on hyväksi nähnyt antaa teille valtakunnan, joka ei järky. Se valtakunta on vanhurskauden valtakunta, jossa JEESUS ON HERRA!

Ps. En edes yritä kirjoittaa näin suuresta aihepiiristä täysin kattavaa blogia. Tässä on vain lyhyt perusajatelma, joka rohkaiskoon elämään täyttä elämää Jeesuksen omana, Pyhän Hengen ohjauksessa Isä- Jumalalle kunniaksi.

Varoituksia Pelon aikaan!

Älä naura, mille hyvänsä. Katso tarkkaan, voitko nauraa, hymyillä, olla hiljaa vai pitääkö peräti paheksua.

Paheksuminen voi olla hyvä, kunhan tarkistat, että paheksut oikeita asioita, siis sellaisia, jotka on vaikkapa uutisissa ilmoitettu paheksuttaviksi.

Uskosta puhuminen on aina riski, koska se voi loukata niitä, joilla ei ole uskoa tai jotka uskovat eri tavoin kuin sinä.

Muista, että loukkaantumiskynnys on madaltunut ja paikoin poistettu. Kuka hyvänsä voi loukkaantua mistä hyvänsä.

Älä naura, äläkä hymyile väärässä paikassa. Se voidaan tulkita vinoiluksi ja ivailmeeksi, jopa vihanaamaksi.

Jos voit ja se sinusta riippuu, ole hiljaa, ettet vahingossa päästä sammakoita suustasi. Sammakot ovat petoja.

Älä kailota kotona. Seinän takana voi olla kuulevia korvia. Ne kuuntelevat, sillä naapurin puheet ovat tv- ohjelmia mielenkiintoisempia.

Ja joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään. Tämä vanha sanonta on hyvä pitää mielessä.

Että pelleilenkö? Voi, jospa tämä olisikin pellepuhetta. Olemme siirtymässä- siirtyneet hiljaisuuden aikakauteen. Kaiken varalta on viisainta olla hiljaa. Ja muista, vanhat dokumentitkin kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa polttaa. Mutta polta vähitellen, ettei savu piipusta paljasta sinua tai nokea naapurin lakanoita. Siitä se vasta meteli nousee!

Yhteiskunnassamme on nyt ”lakanapyykin” aika. Yksi ratkaisu voisi olla leikata ”lakanat” matonkuteiksi ja tehdä niistä kynnysmattoja, joihin kaikki voivat pyyhkiä ”paskaiset kenkänsä”. Ei ne vanhat ”lakanat” muuhun kelpaakaan.

Tämän viimeisen kappaleen voit tulkita ihan, miten tahdot. Tulkintaahan tämä nyky- yhteiskunta on täynnänsä. Osa saa tulkita asioita suureen ääneen. Osan on paras olla hiljaa kuin nesteet sukassa, kunnes haju paljastaa, että jotain on salattu.

Yrittivät varastaa sateenkaaren, mutta…

…eivät onnistuneet! Vaivaiset kuusi väriä ehtivät viemään, mutta koko sateenkaaren värikylläisyys jäi Luojalle. Kiitos Herralle! Ei löydy sellaista porukkaa, joka pystyisi Luojan sateenkaarta varastamaan. Yrittäjiä kyllä löytyy!

Mutta jo se, että yrittäjien joukossa puuhastelee kristillisen kirkon porukka, tuntuu vähintään oudolta. Suomen ev.lut.kirkon pappisliitto on valinnut vuoden papiksi ihmisen, joka avoimesti hehkuttaa ns sateenkaariaatetta, siis kantaa sitä kuusiväristä lippua.

Katselin ev.lut.kirkon sivuja ja huomasin, että varsin paljon on jo pappeja ja kirkkosaleja valmiina toimittamaan sateenkaarivihkimyksiä. Varsinkin Helsinki näyttää avanneen lähes kaikki ovensa. Suunta alkaa olla selvä ja on vain ajan, ehkä lyhyenkin, kysymys, jolloin kaikissa kirkoissa hulmuavat kuusiväriset liput.

Kansalliset kirkot kuuntelevat kansan ääntä!

Jumalan kansa kuuntelee Jumalan ääntä.

Ja seuraa Jumalan lippua, sitä värikylläistä, joka huikeana hohtaa sadepilvien välistä ja muistuttaa Jumalan uskollisuudesta pitää kaikki lupauksensa. Jumala on rikas, ja sitä kuvaa aidon sateenkaaren rikas värimaailma.

Jumalan kansa, Jeesuksen seuraajat heijastavat Taivaan värejä pimenevässä maailmassa. Kristus heissä on kirkkauden toivo. Kirkkaus on Jumalan pyhyyden näyttämistä. Sanotaan, että sateenkaaren juurella on aarrearkku. Löydämme todellisen aarteen Jeesuksen veripunaisen ristin juurelta. Se yläpuolella loistaa Jumalan kirkkaus kaikissa väreissään. Jumalan lupaukset kestävät ikuisesti!

Kaanan heterohäät

Ei ole ihme, että Jeesuksen ensimmäinen ihme tapahtui juuri häissä, Kaanassa.(Joh.2:1-11). Jeesus ilmoitti siellä kirkkautensa muuttamalla veden viiniksi. Tästä avautuu paljon huikeita näköaloja. Tässä blogissa otan esiin yhden, tärkeän maiseman: heterohäät!

Tuohonkin aikaan häät olivat merkittävä tapahtuma. Niitä juhlittiin kunnolla. Avioliitto oli yhteiskunnan ja ELÄMÄN jatkuvuuden perusta. Näin taattiin Jumalan aloittama systeemi: mies+nainen, yhteinen elämä, syvä, fyysinen yhteys mm seksuaalisuuden kautta, lapset…Elämää kannatti juhlia parhaalla viinillä, jonka Jeesus loi vedestä, yhdestä elämän perusaineista

Sielujemme vihollinen, saatana ei ole tästä lainkaan mielissään. Hän on tullut varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan(Joh.10:10). Jeesus tuli tuomaan yltäkylläisen elämän. Taistelu elämästä ja kuolemasta on siis päällä!

Heteroavioliitto takaa elämän jatkuvuuden. Älä siis ihmettele, että saatana tekee kaikkensa tuhotakseen yhteiskunnan perusyksikön, avioliiton miehen ja naisen välillä. Homot eivät lisäänny!

Jumalan kuva, siis samalla kuva Elämästä on mies ja nainen. Yhdessä. Ei toista ilman toista. Heteroavioliitto kuvaa väkevällä ja herkällä tavalla tätä kuvaa. Se on kuva Elämän jatkumosta.

Avioliitto kuvaa myös Kristuksen ja seurakunnan yhteyttä: sulhanen ja morsian. Nyt ollaan matkalla kohti häitä, jossa on ylivuotavat maljat parasta vuosikertaviiniä. Juhlapöytä on katettu vihollisen silmien eteen. Psalmi 23 toteutuu täyteläisenä ja jo matkalla häihin tuon Psalmin esimakuja maistellaan.

Juhlitaan heteroliittoja! Juhlitaan Elämää!

Mistä erotat miehen ja naisen?

Ei tartte mennä saunaan voidakseen erottaa miehen naisesta. Otsikkoni onkin oikeastaan vastaisku yhä yleistyvämmälle ajatukselle sukupuolineutraalista maailmasta. Sellaista maailmaa näet ei ole, eikä tule, vaikka sitä väen vängällä puuhataan.

– Sellainen maailma tekee väkivaltaa sekä miehille, että naisille, koska me olemme erilaisia niin monella mittarilla mitattuna. Erilaisuus ei merkitse eriarvoisuutta, vaan tasa- arvoisuutta erilaisuudella maustettuna.

– Komea mies, kaunis nainen! Hm? Maistelen tuota sanaparia. Koetan vaihtaa attribuuttia: kaunis mies, komea nainen?! Se vaan ei toimi ihan helposti. Tai sitten vain olen entisaikainen. Entäs meikattu mies, parransänkinen nainen? Hm!

– Laitetaanpa mies ja nainen urheilukilpailuissa samalle viivalle! Pian saavat naiset heittää hyvästit useimmille urheilumuodoille. Toki poikkeuksia on.

– En näe mitään erityisarvoa sillä, että miehen ja naisen erilaisuus kumotaan. Faktaa on, että meissä on eroja! Mutta nämä erot täydentävät toisiaan. Aivan niin kuin elämän perusjutussa, rakastelussa ja lasten teossa ja jopa lasten ruokinnassa ja kasvatuksessa. Ja tämä ei ole vanhanaikaisuutta, vaan hyvin kauan elänyttä ja elämää ylläpitänyttä viisautta.

Ohessa vain muutama arkinen esimerkki. Useimmat ihmiset eivät innostu mies- nais- jaottelun häivyttämisestä, luulisin. Silti tätä ajetaan yhteiskunnassa voimalla läpi. Lakeja säädetään sukupuolineutraaliutta korostaen.

Väitän: takana on pieni, mutta voimakas ja innokas vähemmistö!
Haastan: nyt ei saa olla hiljaa, muuten me lastemme kanssa maksamme liian kovan hinnat.

Herätys mieheyteen ja naiseuteen, sukupuolten tasa-arvoiseen häävalssiin!