Tule uskoon niin saat makkaraa

Makkaraa jaossa! Ja kahvia! Ainakin vaalien alla eri puolueiden vaalikampanjoissa. Ja kansa raitoaa jonoihin asti saadakseen sitä makkaraa. Ja kahvia.

Millä tavalla me houkuttelisimme ihmiset Sanan kuuloon? Kirkkokahvit alkaa olla jo juodut. Kirkkomakkaroita ei kai ole liiemmin vielä tarjottu. Sitähän voisi kokeilla. Suomalaiset rakastavat ilmaisia ämpäreitä ja makkaroita ja pullakahveja.

Jeesuksen ympärillä oli aina tungosta. Myöhemmin apostolienkin ympärillä oli kuhinaa. Jopa yhden kaverin varjoa haettiin sairaitten avuksi. Ja muuan menetti hikiliinojaan, joita revittiin sairastuneitten parantumiseksi.

Makkarat eivät paranna! Rasvaprosentista riippuen taitaa olla päinvastoin. Jotain parempaa pitää uskovaisten keksiä saadakseen väkeä koolle. Miksi seurakunta ei palaa Jeesuksen ja apostolien aikaan. Unohtakaa kahvit ja baakelsit, tarjotkaa jotain pysyvämpää. Tarjotkaa samaa kuin Jeesus ja Hänen seuraajansa: ELÄMÄÄ eri muodoissa!

Elämä sisältää iankaikkisen elämän sanat eli tien Taivaaseen. Mutta myös rukousta ja julistusta tämän maallisen elämän helpottamiseksi. Jeesus käski mm: parantakaa sairaat, ajakaa ulos riivaajat! Tässä on makkaraa enempi.

Siellä, missä ihmiset kohtaavat parantavan ja vapauttavan Jeesuksen, siellä on hyvä olla ja sinne väki menee. Uskovia haastetaan nyt kohtaamaan ihmisiä heidän kivuissaan vaikka keskellä toria tai katua. Saamme alkaa elää alkuseurakunnan ihmeissä, koska Pyhä Henki on kanssamme ja vaikuttaa ihmeitä meidän kauttamme.

Annetaan pelastumista ja parantumista tarjolle! Siihen on uskovat valtuutettu Herransa Jeesuksen nimessä ja edustajina.

Älä naura kirkossa

Ammun heti alas seuraavat väitteet: Nauru ei sovi totuttuihin kaavoihin ja tapoihin. Hymyillä toki voi, sopivasti, ei liian leveästi. Saarnaajan täytyy muistaa, että kirkko on pyhä paikka, johon vitsit eivät sovi. Kevennyksiä voi toki saarnassa olla, mutta ei niin hauskoja, että ihmiset nauraa hekottavat. Kirkon pyhä ilmapiiri vaatii arvokasta käyttäytymistä.

Ei tätä ole mihinkään näin kirjattu. Se vain on itsestään selvä juttu se määrärätynlainen arvokkuus. Astuessaan kirkkoon ihminen hiljentyy, rauhoittuu ja vakavoituu. Ollaanhan vakaasti pyhien asioiden ääressä.

Pyhyys ja nauru koetaan toisensa poissulkeviksi!

Miksiköhän?

Väitän: Ilo ja nauru ja vapaus ovat tärkeä osa ihmisen elämää. Pitkä ja vakava saarna ei vielä ole syvällistä ja mieliinpainuvaa viestintää. Kevennykset vapauttavat aivotoimintaa. Hyvällä mielellä jaksaa kuunnella isojakin juttuja ja iloinen sydän tallentaa hienosti tietoa ihmisen alitajuntaan asti. Hersyvä huumori kesken saarnan herättää. Ja usein huumorissa onkin syvällistä sanottavaa.

Suomalaiset ovat vakaata ja vakavaa kansaa! Jasså! Tuotahan minä en osta. Suomalaisilla on loistava huumorintaju. Tilannekomiikkaa riittää. Sanaleikkejä myös. Monet vain ajattelevat, että juhlallisuuteen ei huumori sovi ja kansa on opetettu vakavoitumaan esim. juuri kirkossa. Vakaa ja vakava ovat lisäksi ihan eri asioita. Joku voi olla vakaasti sitä mieltä, että nauru on tärkeä osa elämää!

Iloa, huumoria ja naurua ei saa varastaa meiltä! Sanoma Jeesuksesta on niin valtavan huikea, että siihen mahtuu tunteitten koko skaala. Ilo Herrassa on väkevyytemme, julistaa Raamattu!

Menetysteologia

Kirjoitusvirhe? Ei! Tarkoitan nimenomaan MENETYS- teologiaa. Voisi myös sanoa ÄLÄ- teologiaa, jossa moni asia on kielletty. Ja nimenomaan menestyminen on suuri ÄLÄ!

Syntikurjuus, harmaa uskovaisuus, valittavat veisuut, unettavat saarnat, hillityt muotomenot. Niillä eväillä pitää pärjätä tämä maallinen tuskien taival. Taivaassa, ratki Taivaassa on ikuinen lepo: rest in peace! Sielläkään siis ei saa elämöidä, että ihmiset saavat rauhassa levätä.

Job on tuon teologian sankari. Viimeisessä luvussa sitten homma räjähtää, kun Job saakin ruhtinaallisen korvauksen. Siihen asti ”Jobin posti” kolahtelee uskovaisten postilaatikoihin. Jobin loppuelämän ylellisyys usein unohdetaan.

Mutta niin unohdetaan myös Jeesuksen opetukset ja ihmeteot. Hänen sanansa elämästä ja yltäkylläisyydestä ovat monelle käsittämätöntä hebreaa.

Varas eli saatana on todella päässyt varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Olemme menettäneet luvan onnistua ja jopa menestyä. Harmaa kristillisyys on ideaali. Sitten ihmettelemme, miksi ihmiset pelkäävät tulla uskoon tai edes uskovien seuraan. Joskus uskovillakin on melkoisen vaikeaa lähteä kokouksiin, jotka ovat kuin kurjat kuppilat.

Uskallan ehdottaa suunnan tarkistusta. En väheksy elämän harmaata arkea ja vaikeuksia. Mutta en nostaisi niitä uskovaisuuden mitaksi. Jeesus muutti monen ihmisen elämän uusiksi. Ilo, toivo, terveys, rauha, uusi elämä leijui Hänen ympärillään. Sairaudet eivät viihtyneet Jeesuksen seurassa. Kaanaan häitten uutta viiniä oli runsaasti tarjolla. Ihmeet olivat Jeesuksen ja opetuslasten ”tavaramerkki”!

Kannattaa lukea Raamattu uudelleen ja aloittaa se vaikka Psalmista 23:”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.” Siinä on luvattu paljon! Usko omistaa kaiken sen hyvän, mitä Jumala on armon sanassaan luvannut. Ja niitä lupauksia on paljon.

Voihan siinä maineensa menettää, mutta se saakin mennä, sillä niin paljon hyvää menestystä tulee menetyksen tilalle!

Juttelen Jeesuksen kanssa

– Miten niin juttelet? Sunhan pitää rukoilla Jeesusta!
– No, sitä mä just tarkoitan. Anna mä selitän:

Just äsken juttelin netin kautta yhen kaverin kanssa. Me puhuttiin niitä näitä, äijäjuttuja, oikeilla termeillä, ronskeillakin jonkun mielestä. Oltiin vapaat ja ymmärrettiin toisiamme. Viestimme meni jakeluun, siis perille. Tuntui hyvältä!

Sitten mä jotenkin koin, että Jeesus vihjaili mulle meidän välisen rukouksen jäykkyydestä: mikset sä puhu mun kanssa samalla tavalla kuin kaverisi kanssa, vapaasti, ilman muodollisuuksia?

Jeesus ja opetuslapset istuivat varmaan usein porukassa juttelemassa päivän tapahtumista. Eivät he puhuneet munkkilatinaa, vaan ihan omaa murrettaan ja arkisilla sanoilla.

Me ollaan onnistuttu luomaan erityinen rukouskieli, jossa on ihan oma sanastonsa: juhlava, sivistynyt, Raamatunlauseilla koristettu, epäaito, epätodellinen, irti elämän arjesta. Me sanotaan sitä rukoukseksi. Joskus me plärätään rukouskirjaa ja tempaistaan sieltä joku hieno rukouksentapainen. Aamenta päälle ja se oli siinä!

Monesta rukouksesta puuttuu suhde. Ystävä ei puhukaan ystävän kanssa. Rukouskielikin on erikoinen,jopa omituinen. Siinä ei ole elämää, on vain hienoja sanoja.

Mä haluan jutella Jeesuksen kanssa! Kertoa ihan, mistä tahansa, mistä nyt jätkät yleensäkin puhuvat. Tiiäthän! Ilot, surut, kivut, harmittelut, arkiset jutut ja juhlajututkin. Kaikkea maan ja Taivaan väliltä. Jutella niitä näitä, kertoa vitsejä, nauraa tyhmille asioille, itkeäkin välillä. Siis olla niin kuin normaalisti ollaan maailman parhaan kaverin kanssa. Voin sanoa vaikka, oota Jeesus, käyn puskan takana, jatketaan kohta. Olla miehiksi, siis ihmisiksi!

Kuulostaako liian arkiselta? Minulle tuo on vapauttavaa juhlaa. Saan olla oma itteni, en ns arvokas rovasti liperit kaulassa, vaan Heka tai Hessu, joka nauttii Mestarin seurasta.

Ps. Olisin kirjoittanut jonkin asian vieläkin vapaammin, mutta en halunnut loukata niitä lukijoita, joiden mielestä rukous on ihan jotain muuta, jotain sivistyneempää ja juhlallisempaa.

Mutta sen mä vielä sanon, että on niin huikeaa saada olla lähellä Jeesusta!

Saatana varastaa terveytemme

Saatana on pirullisen ovela. Se on myös loistava teologi, tosin liberaali sellainen. Tunteehan se Raamatun läpikotaisin, mutta sillä on ihan oma raamatuntulkintansa. Sen päämäärä on varastaa, tappaa ja tuhota. Ja sen se tekee valehtelemalla, koska se on valheen isä, eikä edes osaa puhua totuutta.

Yllättävää onkin se, että niin monet ovat ostaneet sen opetukset ja hinta on ollut kova: kärsimystä, sairautta ja ennenaikaista kuolemaa. Saatana on vienyt valssiin, jossa se vie ja muut vikisee. Saatanan suudelma on kuolettava!

Jeesus, elämän ja yltäkylläisyden jakaja, paransi. Koko ajan ja kaikkialla Hän paransi. Kaikenlaisia sairauksia. Jopa kuolemaa. Hän käski opetuslapsiaan parantamaan. Siis parantamaan ei rukoilemaan tai olemaan sympaattisia sairaita kohtaan. Hän antoi uskovilleen vallan parantaa Hänen nimessään eli Hänen valtuuksillaan, auktoriteetillaan.

Mutta, mutta…miten onkaan käynyt. Vihollisemme on manipuloinut meidät kehittelemään kaikenlaisia tekosyitä, joiden mukaan Jumala ei enää parannakaan, vaan mm opettaa omilleen jotain sairauden kautta. ”Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat” on yksi vihollisen mieliteemoja, jonka olemme siltä halvalla omineet. Sairaus on jumalallinen, mystinen asia, jonka salaisuus selviää kuoleman jälkeen, se kuiskaa kärsivälle ihmisparalle. Ja monta muuta valhetta se kuiskii korviimme.

Jeesus ei spekuloinut. Hän paransi. Hänestä jopa revittiin terveyttä koskemalla Häneen. Jeesus säteili terveyttä. Hän oli terveyden lähde. Uusi Testamentti on yllättävän täynnä kertomuksia ihmeparantumisista. Jeesus sanoi, että Häneen uskovat tekisivät samoja tekoja kuin Hän, jopa suurempia. Ja näin kävi.

Kävisi nytkin, mutta kun olemme uskoneet saatanan valheisiin ja unohtaneet Jeesuksen, Totuuden teot ja opetukset. Saatanasta on tullut röyhkeä varas, joka varastaa terveytemme.

Terveys on lasten leipää. Jeesus kantoi syntimme ja sairautemme ristille. Hänen haavojensa hinnalla olemme jo parannetut. Tartutaan kiinni Sanan lupauksiin ja otetaan uskossa vastaan terveys. Julistetaan muillekin täyttä evankeliumia, joka hoitaa koko ihmisen, hengen, sielun ja ruumiin.

Ruma ja reilu jätkä

Tuo on kyllä miehelle mannaa kuulla. Älä vaan sano miestä kauniiksi, se loukkaa ja saa miehen tuntemaan itsensä munattomaksi. Kirjaimellisesti! Komeaksi voit sanoa. Se passaa!

Ruma ja reilu! Ja vaikka ei olisikaan tukkijätkä, niin jätkä sanassa on jotain havumetsien alkuvoimaa. Reilut ja rennot tukkijätkäelokuvat ruokkivat suomalaisen miehen sielua, vaikka olisi ikänsä asunut kaupungissa. Miehet tukinuitossa, sumaa purkamassa, laavulla. Se maisema on jo mennyt.

Uitot menivät jo sukupolvia sitten. Metsät jäivät. Ja laavut. Ja nuotiot. Ja puheet, joissa ei sanoja pihtailla. Äijät tarvitsevat tätäkin kokemusta, paluuta johonkin, josta voimaantuneena lähtee mersullaan takaisin ns sivistykseen.

Sivistykseen? Niin, mikä on sitä sivistystä. Luonto ja vapaus ja seura, jossa ei tarvi hienostella, jossa vessana toimii kuusen takunen ja piereskely on sallittua. Bisnes- neuvottelujen jälkeen se on ylellisyyttä. Hetki kaveriporukassa keskellä suomalaista viidakkoa on viiden tähden hotellia parempi.

Voiko uskovaisetkin jätkät kokea tuota metsäläisyyttä. Mitä parhaiten, sillä silloin porukasta puuttuu viinakset ja kännäämiset. Itse asiassa juuri uskovien äijien pitäisi viettää joskus viikonloppua Luojan luonnossa. Siellä voi hyvin purkaa sielunsa ja elämänsä paineita. Puhua asiat suomeksi, ei uskonnollisella murteella ja nuotilla. Jumala on yllättävän lähellä juuri oman luontonsa keskellä. Siinä on ripaus Jeesuksen ja opetuslasten iltanuotiota.

Ruma ja reilu jätkä! Se vapauttaa olemaan aidosti sellainen kuin on. Rimaa ei ole. On vain mies sellaisenaan, Luojan luomana.

Aikamme vaarallisin harhaoppi

Sanon sen harhan heti, niin sun ei tarvi käyttää aikaa koko blogin lukemiseen: kun nimesi on kirkonkirjoissa, niin se on myös Taivaan elämänkirjassa! Tämä on vaarallista HARHAA, sillä siihen on niin helppo uskoa ja sitä harhauskoa syötetään Suomessa tuon tuosta.

Kuulumalla kirkkoon ei vielä pelastuta. Hautapaikka kirkkomaalla ei ole portti ikuiseen elämään Taivaassa. Ilman henkilökohtaista uskoa Jeesukseen ei mennä ikuisuuteen Jeesuksen luokse. Ilman Jeesusta voit unohtaa RIP, rest in peace, lepää rauhassa- toivotukset.

Valtaosa suomalaisista kuuluu kirkkoon. Suuri osa suomalaisista ei elä uskon suhteessa Jeesuksen kanssa. Hienoista hautajaispuheista ja liturgioista ei ole apua Taivaan portilla. Milloin olet kuullut tämän viestin? Milloin olet kuullut saarnan parannuksesta ja uskoontulosta? Milloin on kirkossa ollut alttarikutsu eli kutsu tulla antamaan elämä Jesukselle?

On pelottavaa ajatella, että kirkonmenot ovat niin usein liturgisia muotomenoja, joissa tyynnytellään ihmisiä väärään rauhaan. Uskonnolliset menot ilman uskoa ovat vaarallisia, sillä ne tuudittavat uskonnolliseen uneen. Ja se uni on syvää. Voit kuulla hurskaan kuorsauksen kauas.

Kirkko, missä ovat herättäjät, hengelliset unilukkarit? Nyt niitä tarvitaan!
70% ihmisistä kuuluu vielä kirkkoon. Löytyykö saarnaajia ja pappeja, jotka uskaltavat varoittaa helvetistä ja ohjata kansaa Taivas- tielle Jeesuksen seuraan? Kerran kastettu ei ole aina pelastettu. Tämä ei ole pelottelua, vaan kutsu armon osallisuuteen.

Älä siis jää väärään rauhaan, harhaan, vaan astu tielle, totuuteen ja elämään nimeltä Jeesus Kristus!

Pannullinen kahvia Jeesuksen kanssa

Kahvia on tylsää juoda yksin. Lehden lukeminen kahvin kanssa on hankalaa: kahvi jäähtyy ja käsiä ei ole tarpeeksi lehden pläräämiseen ja kahvikupin pitämiseen. Lisäksi pöytä on aivan liian pieni. Hankalaa anyway!

Oletko kokeillut juoda kahvia Jeesuksen kanssa?

– Jeesus ei juo kahvia
– Kahvi on myrkkyä, siis melkein syntiä
– Mitä hömppää tuo on
– Nyt menee liian pitkälle; kahvi ja Jeesus eivät kuulu yhteen
– Jollain on mopo karannut
– Jotain rajaa
– Viikon vitsi
– Ylihengellisyyttä pahimmillaan
– ja niin edelleen

Hohhoijakkaa, sanon minä. Minusta tuo on loistava idea, varsinkin jos olet yksin ja kaipaat kahviseuraa. Ja lisäksi olen ihan tosissani. Tämä ei ole vitsi.

Jeesus ei ole minulle vitsi, vaikka voin Hänen kanssaan laukoa vitsejäkin. Ei ole aihetta, mistä en voisi Hänen kanssaan jutella. Sano sitä vaikka rukoukseksi, minä sanon keskusteluksi ja jutteluksi parhaan kaverin kanssa.

En alenna rimaa! En aliarvosta Herraani. Rakastan Häntä. RAKASTAN HÄNTÄ! Kuulithan! Haluan nähdä itseni Jeesuksen ja opstuslasten kanssa Jordanin rannalla paistamassa kalaa iltanuotiolla. Johannes on jo nukahtanut Jeesuksen rintaa vasten ja me muut käymme läpi päivän ihmeitä.

Tätä tässä kahvijutussa ajan takaa! Istumme Herran kanssa kahvipöytään ja alamme jutella. Siis rukoilla, sanoisi taas joku. Minä taaskin sanon, jutella. Jaan ilojani ja huoliani, surujakin. Kerron rehellisesti tunteeni oikeilla sanoilla, jopa sellaisilla, joita en voi tähän julkikirjoittaa.

Kahvia ja äijäkieltä! Jakamista! Kuuntelua! Yhteyttä! Ystävyyttä! Arkista höpöttelyä! Huumoria! Itkua!
Tunteita, joita ei voi jakaa kenenkään muun kanssa niin aidosti ja rehellisesti kuin Jeesuksen kanssa. Eikä se ole yksinpuhelua haamulle. Jeesus on luvannut olla joka päivä kanssamme. Kahvikeskustelussa Hänkin on läsnä ja puhuu meille.

Pannullinen siinä saattaa mennä hurahtaa, mutta jokainen sekuntti ja ryystäys on puhdasta ja aitoa kultaa. Taivashetki maan päällä!

Parrat ja sänki on takaisin!

Hieno juttu! Saa mennä ulos sänki leuassa tai täysparralla. Luoja loi jätkille parran, miksi se pitäisi ajaa pois. Kuka sen sileäleukaisuuden oikein keksi? Ja miksi? Sitten piti keksiä partahöylät ja parranajokoneet, jotka syö sähköä ja aikaa just silloin, kun on aamuväsynyt ja kiire töihin.

Naturaali on poikaa! Tai miestä!

No, pitääkö tästäkin uhota? Pitää! Kuten jo sanoin, parranajo vie aikaa just silloin, kun on muutenkin kiire, eli aamulla. Se luo elämään epänormaalia sileyttä ja kireyttä. Jostain syystä, en vain tiedä mistä, sänki leuassa rentouttaa. Ei ole niin jäykkä ja steriili olo.

Ja ajattele, olet työmatkalla vaikka Aasiaan ja lennät yön yli. Aamulla pitää olla edustuskunnossa kansainvälisesssä kokouksessa. Leuassa tyylikäs, ajanhenkinen sänki ja miehekäs olo. Hieno juttu, eikö! Tässä vain yksi lisämauste tähän hernerokkaan.

Ja on monta, monta muuta tilannetta, jossa vapaus sileäleukaisuuden vaatimuksesta on paikallaan…ja rentouttavaa. Aina kun päästään luonnollisuuteen, tulee ihmiselle helppo olo.

Toistan: aina kun päästään luonnollisuuteen, tulee ihmiselle helppo ja rento olo! Luonnollisuus, luonto, Luoja! Nuo kolme ovat kimpassa. Elämme monessa asiassa täysin luonnottomassa systeemissä, siis Luojan luomaa luonnollisuutta vastaan. Ei ihme, että voimme huonosti.

Blogini pointti ei nyt ole pelkästään tuo parta tai sänki, vaan pointti on paljon syvemmällä: annetaan meille miehille lupa olla luonnollisesti miehiä ja tietysti naisille lupa olla naisia. Miehet menee naimisiin naisten kanssa. He rakastelevat ja yhdessä tekevät poikia ja tyttöjä.

As simple as that! Miksi tehdä maailmasta monimutkainen eli luonnon vastainen. Luojaansa vastaan noussut maailma tuhoaa itsensä.