Hakee kirkosta tunnelmaa

Mikä ettei! Tässä mielessä kirkolla onkin loistavat puitteet ja markkinat. Ihminen tarvitsee unelmia, tunnelmia ja muistelmia. On, mitä kertoa ja myös mielessään kerrata. Monelle aamuyöstä joulukirkkoon meno läpi lumen ja pakkasten hevosreessä olisi kova sana nykyään. Ennen se oli osa joulua ja niitä muistoja joku vielä lämmöllä muistelee.

Pahinta, mitä saarnaaja voi sanoa joulusaarnassaan on seuraava: kyllä te kerran vuodessa, jouluna kirkkoon tulette, mutta ei teitä täällä muulloin näy näin sankoin joukoin.

Ei pidä moittia kansaa sen kerran, kun he tulevat kirkkoon. Ja muutenkaan ei moitteella ihmisiä saa Sanan kuuloon.

On siis lupa hakea kirkosta tunnelmaa. On lupa etsiä paikka hiljentymiselle.

Mutta kirkon on myös lupa tiedostaa, kuinka suuret mahdollisuudet sillä on tavoittaa ihmiset sillä evankeliumilla, jossa Jeesus edelleen pelastaa, parantaa, vapauttaa ja tulee arjen Herraksi. Evankeliumi ei ole este unelmille, tunnelmalle eikä edes muistelmille. Päinvastoin: Herramme antaa meille unelmia Jumalan pyhyyden ja rakkauden tulemiselle tähän kipujen maailmaan. Pyhän Hengen koskettaessa sydän syttyy palamaan, tunnelma herkistyy. Todistuksen sana siitä, mitä Jumala on tehnyt on muistelemista.

Seimen ääressä ollaan pyhän rakkauden ääressä: Sana tulee lihaksi ja asuu meidän keskellämme ja tekee meille hyvää. Onnellinen se, joka ottaa Sanan vastaan ja tutkistelee sitä sydämessään Marian tavoin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s